PAUKUT JA RAKETIT JÄIVÄT TUIRAAN

UIFK - Tönköt 44-46 (4-10, 8-16, 18-6, 14-14)

UIFK:n parhaat pisteissä: Maaninka 14, Vuorela 8, Dubatscheff 8, Hiekkataipale 6, Vartiainen 6

Ilman ykkössentteriään Petri Jalavaa pelannut UIFK ei kyennyt toisessa kotiottelussaan toistamaan edellisen lauantain lupauksia herättävää esitystä, vaan oli ilmeisesti kuluttanut fyysisen ja/tai henkisen energiansa viikonlopun kovatempoisessa ottelussa. Tiistain ottelu Tönkköjä vastaan oli tuon pelin täydellinen vastakohta. Tönkköjen paikkapuolustus oli tiedossa, mutta siltikään sitä vastaan ei osattu pelata alusta asti. Harhasyöttöjen sävyttämä laiska peli sai jopa joukkueen suurimman fanin poistumaan lehtereiltä hyvissä ajoin ennen ottelun päättymistä, ja se kertoo jo paljon se. Vasta kolmannella jaksolla nähtiin taas viitteitä siitä energisestä ja aggressiivisesta UIFK:sta, joka voidaan parhaimmillaan kentällä nähdä.

"Alussa lähdettiin kaverin kävelytempoon mukaan. Huolimattomuutta helpoissa syötöissä. Lisää huolellisuutta perusasioihin ja rohkeutta heittopaikoissa, luotetaan omaan tekemiseen. Nyt treenataan ja ollaan valmiimpia seuraavalla kerralla", tulokaskauttaan pelaava, aina niin analyyttinen Teemu Ryhänen briljantista tiivisti.

Täysin ilman kulissien takaista dramatiikkaa ei mennyt tämäkään kotiottelu. Peluutuksesta jälleen vastannut Olli Siponen nimittäin katosi kuin helium Vatnajökullille heti ottelun jälkeen eikä saapunut lainkaan lehdistötilaisuuteen. Tämä puolestaan käynnisti aikamoiset mittasuhteet lopulta saavuttaneen huhumyllyn lehdistössä, sillä onhan UIFK aloittanut voittojen puolesta kauden hiukan nihkeästi, kun neljästä pelistä on plakkarissa vasta yksi voitto. Viimein joku yliopiston käyneistä toimittajista tavoitti Siposen jollain puhelimella jostain paikasta ja häneltä saatiin edes jonkinlainen lausunto:

"Pisteellä hävittiin (tulos väärin, toim. huom.). Otin aikalisän viisi sekuntia ennen loppua. Pallo oli meillä ja saatiin aloitus Tönkköjen päätyyn. Ohjeistin pelaajia, että ette sitten perkele heitä ohi. Mutta ei. Eipä kannata coachia kuunnella."

Toisaalta, kaikki tappiot ovat olleet niukkoja ja UIFK on pystynyt haastamaan myös kärkipään joukkueet hyvin. Joka tapauksessa on mielenkiintoista seurata, missä vaiheessa seurajohdon selkäranka antaa myöten, jos voittoja ei ala tipahdella laariin. Mediatoimistolle on saapunut lukuisia sähkeitä yön aikana ja niiden perusteella joukkueen kannatus on vankkaa ympäri Suomen. Ihmiset myötäelävät voimakkaasti joukkueen rinnalla. Ohessa muutama otos:

"Karmeaa. Ihan kamalaa. Jaksamista kaikille, olette ajatuksissani. Tästä on pakko nousta jotenkin..." (etäkannattaja Lappeenrannasta)

"Ja minä kun olin valmistautunut avaamaan huurteisen. Nyt pitää avata ranteet. Kuka on sanonut, että mikä ei tapa se vahvistaa?" (mummo Keski-Suomesta)

Nyt joukkueella on reilu viikko aikaa punoa uusia juonia ja ennen kaikkea mennä hiukan itseensä. Myös fyysisen valmistautumisen on syytä olla priimaa, sillä tauon jälkeen alkaa UIFK:n osalta härkäviikonloppu, kun joukkue pelaa neljän päivän sisään kolme ottelua: 10.12 Länspuisto Basket (k), 11.12 Voitto (v), 13.12 Ylivieskan Kuula (k). Kotiottelu Kokkolan Länsipuistoa vastaan alkaa Myllyojalla kello 15.

ILOTULITUS TUIRASSA

ONMKY Kaikki - UIFK 73-70

UIFK:n pisterohmut: Maaninka 23, Jokikokko 17, Hiekkataipale 13

Tuirassa paistateltiin tähtiloistossa, kun ottelun päätuomarina nähtiin yllättäen itse kenttäpäällikkö Jukka Pyrrö. Toimitsijapöydällä tahtipuikkoa heilutteli puolestaan Toni Kehusmaa. Ei siis ihme, että molemmat joukkueet innostuivat järjestämään ilotulituksen, joka muistetaan ainakin jouluun saakka. UIFK pystyi vastaamaan mainiosti vastustajan uuteen uraa uurtavaan levynkauttakolmostaktiikkaan pommittamalla itsekin läheltä ja kaukaa. ONMKY kaikki kävi pariin kertaan ottelussa pienellä karkumatkalla, mutta taipuessaankaan UIFK ei katkennut, vaan jännitys säilyi viimeiselle sekunnille saakka.

"Pelattiin pirun hyvä peli", Jokikokko tyytyi kommentoimaan suihkun jälkeen ympärillä pyörineille haaskalinnuille.

Kapteeni Antti Maaninka oli paljon kriittisempi:

"Saatiinhan tuota pisteitä tehtyä, mutta heitto olisi voinut vielä paremminkin upota. Vaikka pelattiin omien taitojen ylärajoilla, niin vieläkin pystytään parantamaan!"

Maaninka ei todellakaan tule päästämään joukkojaan helpolla tulevaisuudessakaan. Oma osansa ryhdikkääseen esitykseen oli Olli Siposen taktisella ruotsalaistyylistä keskustelukulttuuria muistuttavalla valmentamisella, mikä piti ajatuksen siemenen joukkueen tekemisessä. Pelaajista esiin on vielä nostettava Veli-Matti Hiekkataipaleen panos. Hyvien pistelukemien lisäksi "Vee-äm" rauhoitti itsevarmalla tekemisellään UIFK:n pallollista peliä ja sai kanssapelaajansa nostamaan tasoaan.

Ehkäpä iltapäivän ilahduttavinta antia oli Mikko Vuorelan paluu kilpakentille. Fanien pitkä odotus palkittiin viimein ja "proviisori" kiitti kannattajiaan pussittamalla illan komeimman kolmosen, joka hädin tuskin koski edes sukkaan. UIFK:ssa ollaan selvästi innoissaan Vuorelan paluusta ja organisaatiossa tehdään kaikki voitava, jotta ottelukohtainen sopimus saataisiin rukattua koko kauden kattavaksi. Alussa Vuorelaa selvästi jännitti hiukan, mutta tähän on syynä se, että hän oli edellisenä iltana juonut vain kuusi olutta seitsemän sijaan ja tämäkin asia korjaantunee seuraavaan peliin.

Lepoaikaa ei työmiehille liikaa suoda, sillä seuraava ottelu odottaa oven takana jo tiistaina, kun tuttu kilpakumppani Tönköt saapuu karavaaneineen Professorintielle. Ottelu käynnistyy OAMK:n kampuksella kello 18 ja sinne on vapaa pääsy.

Kokoonpano:

4 Niko Lehtinen

5 Mikko Vuorela

6 Markus Jokikokko

7 Heikki Dubatscheff

8 Petri Jalava

9 Antti Maaninka

10 Veli-Matti Hiekkataipale

11 Sauli Väisänen

13 Amadou Bah

pelinjohto: Olli Siponen

50-VUOTISJUHLIA

UIFK koripallo onnittelee myöhästyneesti, mutta sydämellisesti pelaajiaan Olli Siposta ja Pekka Seeskorpea 50-vuotispäivien johdosta. Ilmeisesti jälkimmäinen on juhlinut jossain Keski-Euroopan metsissä. Siposen juhlapäivä huomioitiin myös sanomalehti Kalevassa lauantaina 19.11. Jutussa mainitun seikan "treenien jälkeen Siposen leuka on kipeämpi kuin kroppa" voinee jokainen UIFK:n pelaaja allekirjoittaa. Lisätään vielä siihen sen verran, että aika monesti meidän muiden korvat ovat kipeämpiä kuin kroppa, kun olemme puolitoista tuntia Siposta kuunnelleet.

Viime vuosikymmenen puolella juhlittiin myös yhden edelleen UIFK:n treenirinkiin kuuluvan pelaajan, Risto Pramilan saman mittaisia syntymäpäiviä pelaamalla Haukiputaan Veikkoja vastaan. Tuolloin UIFK koripallo toimi tietysti vielä nimellä Ylioppineet. Joku, tai jotkut joukkueesta saivat päähänsä, että koska miehellä on synttärit, hänen tulee tehdä ottelussa vähintään parikymmentä pistettä ja olla itse oikeutetusti juhlittu sankari. Ottelun alusta asti heittopaikat pyrittiin näin ollen pelaamaan Pramilalle. Ja Pramila heitti. Itse asiassa niin hyvin, että 20 pistettä meni rikki yllättävän nopeasti, minkä jälkeen joukkueen kesken päätettiin, että rimaa nostetaan ja viisikymppisten kunniaksi Pramila saa tehdä tasan 50 pistettä. Peliä jatkettiin ja tuokin raja alkoi näyttää mahdolliselta. Vastustajan puolella Ylioppineiden poikkeuksellinen pelisuunnitelma tietysti huomattiin ja päivänsankaria alettiin puolustaa muita kovempaa ja useammalla miehellä. Urheiluhenki loisti poissa olollaan ja vastustajan lisäksi Pramilan kiusana oli tietysti väsymys.

"Jo 20 pistettä oli minulle iso luku. Mutta pisteitä vaan lappasi tulemaan, kun pojat pelasivat palloa minulle. Nopeita juoksin niin kauan kuin jaksoin. Lopussa voimat olivat niin hiipuneet, että vaparitkaan eivät enää uponneet."

Pelin jälkeen selvisi karu totuus: Pramila teki vain 49 pistettä!

"Vastustaja otti homman sen verran tosissaan, että alkoivat pitämään minua kahden miehen voimin, tai siltä se ainakin tuntui. Pelin jälkeen ajattelin, ja ajattelen vieläkin, että itse matka on tärkeämpi kuin päämäärä."

49 pisteen tekeminen on huikea saavutus! Sellaista tuskin nähdään ensi lauantaina, kun UIFK:n sinivalkoiset matkustavat Tuiran pahamaineiseen lähiöön pelaamaan vierasottelun ONMKY kaikki -joukkuetta vastaan. Yksi sarjan ennakkosuosikeista on aloittanut kauden kahdella voitolla ja yhdellä tappiolla. Testi tulee olemaan UIFK:lle kova. Edellä mainituista pelureista nähdä voi mitä todennäköisimmin ainakin Olli Siposen tanssahtelua parketilla. Ottelu alkaa Tuiran koululla kello 14.

AVAUSVOITTO

UIFK-ONMKY A-pojat 61-45 (17-8, 13-13, 15-10, 16-14)

UIFK:n parhaat pistemiehet: Jokikokko 15, Maaninka 10, Jalava 8, Dubatscheff 8

UIFK:n korismiehet kokivat järkytyksen viime viikolla, kun tarkkaan suunniteltuun harjoitusrytmiin jouduttiin tekemään suuria muutoksia peruuntuneen lauantaisen Länsipuisto Basket-ottelun myötä. Varsinkin henkisellä puolella muutos aiheutti suurtakin turbulenssia kulissien takana, eivätkä lähtökohdat näin ollen tiistain kamppailuun Ynnin A-poikia vastaan olleet lähellekään optimia. Joukkue kuitenkin osoitti henkisen kypsyytensä alkuminuuteista lähtien pelaamalla hyvällä sykkeellä. Paikkapuolustukseen tehtiin nopeasti pientä hienosäätöä, millä saatiin vastustajan orastava kolmosralli kuriin. UIFK:n isotkin miehet tekivät jaloilla töitä. Avausottelussa tuomarilinjasta ja virhetilin täyttymisestä kärsinyt Petri Jalava pääsi nyt paremmin pelin ytimeen kaapien pisteiden lisäksi aimo kasan tärkeitä levypalloja. Ensimmäistä kauttaan kilpasarjassa pelaavista Amadou Bah oli pelipäällä upottaen kuusi pistettä korin läheltä. Myös varjoaan nopeampi Kalle Pentti taisteli hyvin ja teki ensimmäiset pisteensä yhden korin muodossa. Ainut kauneusvirhe UIFK:n pelaamisessa nähtiin toisen jakson aikana, jolloin hyökkäyspelaaminen puuroutui paikoittain, eivätkä pelaajat olleet koko ajan pelikirjan samalla sivulla. Tähän kuitenkin auttoi ruotsalaistyylinen palaveeraaminen puoliajalla, kuten myös muun muassa Juha Karjalaisen ja Sauli Väisäsen kolmen pisteen heitot.

Hauskin episodi nähtiin pelin jälkeen, kun UIFK:n pelaajat eivät menneetkään pukukoppiin johtavaan pelaajatunneliin, jossa vaimeasti viinalta lemahtavat toimittajat ihmettelivät tilannetta. Pelaajat eivät ilmeisesti olleet sittenkään tyytyväisiä omaan suoritukseensa, vaan he jatkoivat pelillisten asioiden kertaamista ylimääräisten harjoitusten muodossa. Erikoisena detaljina mainittakoon vielä, että joukossa viiletti myös yksi vastustajajoukkueen pelaaja. Näin ollen tähänkään juttuun ei saatu tiukkapipoisesta UIFK-leiristä lainkaan kommentteja.

UIFK:n kokoonpano:

4 Pekka Seeskorpi

5 Kalle Pentti

6 Markus Jokikokko

7 Heikki Dubatsceff

9 Antti Maaninka

10 Veli-Matti Hiekkataipale

11 Sauli Väisänen

12 Pasi Vartiainen

13 Amadou Bah

15 Juha Karjalainen

Sarjatilanne: http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=93403&league_id=30403

RISTIRIITAINEN KAUDENAVAUS

Haukiputaan Veikot - IFK Uleåborg 46-45 (11-15, 4-8, 11-11, 20-11)

UIFK:n parhaat pistemiehet (todennäköisesti sisältävät virheitä, syy selviää otteluraportista): Maaninka 16, Jokikokko 10, Dubatscheff 8

UIFK:n koripallojoukkue aloitti kautensa virallisen sarjottelun merkeissä. Odotus on ollut kovaa ja kilpailu pelipaikoista myös. Taistelu meni jopa niin pitkälle, että yksi pelaajista ei enää kestänyt paineita, vaan alensi itsensä kokonaan vilttiin ja päätti, että viivojen juokseminen ottelun sijasta on hänelle paras ratkaisu. Vielä on hämärän peitossa, kenen vastuulla on nostaa kyseinen peluri takaisin kokoonpanoon. Kilpailu pelipaikoista ei tulevaisuudessa ainakaan helpotu:

"Täytyy varmasti pienentää pelaavaa kokoonpanoa tulevaisuudessa. Kahtatoista oli vaikea kierrättää, joten varmasti tulevaisuudessa lähdemme kymmenellä", pieniä miehiä peluuttanut Pekka Seeskorpi ja isoja peluuttanut Olli Siponen totesivat kuin yhdestä suusta. Peluutusvastuu oli heillä luonnollisesti siitä syystä, että valmentaja Antti Maaninka oli niin kiireinen Haukiputaan lukion kovan ja liukkaan betonilattian puolella.

Ottelun jälkeen salaperäiset miehet pitkissä takeissaan ja aurinkolaseissaan ottivat ottelun pöytäkirjat povitaskuihinsa ja hävisivät Haukiputaan merelliseen iltaan. Ottelun tulos sentään kerrottiin pelaajille. Sen lopputulema oli UIFK:lle negatiivinen, mutta vain pisteen verran! Mediavastaava joutui käyttämään lonkeroitaan, suhteitaan ja lähteitään, mikä palkittiin yöllisten, sumuisten kännykällä epämääräisessä ympäristössä otettujen kuvien muodossa. Hetken tihrustamisen jälkeen kävi selväksi, että siinä olivat ottelun ryppyiset pöytäkirjat.

Itse ottelu sujui UIFK:lta varsin hyvin, varsinkin kun ottaa huomioon totaalisen epäonnistuneen kenraaliharjoituksen edellisesltä tiistailta, jonka UIFK hävisi Voitolle Professorintien kotisalissaan 37-67. Tällä kertaa UIFK esiintyi noin 38 minuuttia erittäin ryhdikkäästi johtaen läpi ottelun. Viimeiset kaksi minuuttia kuitenkin olivat sysimustat ja raivokkaasti prässännyt HauVe pääsi kirimään niukasti ohi. Viimeinen jakso kokonaisuudessaan oli UIFK:lta huono, sillä heikko pallonhallinta johti lukuisiin nopeisiin vastahyökkäyksiin ja HauVe teki pisteistään lähes puolet (20) viimeisellä jaksolla! Siihen asti puolustus teki loistavaa työtä.

"Paljon hyvää oli havaittavissa. Kyllä se voitoksi kääntyy tuolla materiaalilla", UIFK:n taustaryhmään kuulunut Mikko Strömmer totesi ottelun jälkeen.

Harmistus niukasta tappiosta kuvastui parhaiten laiturina urakoineen Veli-Matti Hiekkataipaleen kommentissa pukukoppikäytävällä karvalakkipäiselle Hannu Karpon näköiselle haastattelijalle: "V-tuttaa, korventaa. Maaninka oli paras kentän molemmissa päissä. Siinä meillä on esimerkillinen johtaja. Monelle muulle oli ensimmäinen peli ja se näkyi."

Yksi ensimmäisen ottelunsa pelanneista oli joukkueen nopeimpiin pelaajiin kuuluva Teemu Ryhänen: "Joukkue on juuri niin hyvä kuin sen heikoin pelaaja, kausi on alussa ja paljon pelejä edessä. Treeneissä käydään taktisia juttuja pieninä annoksina läpi. Lopun prässiin ei ollut tarpeeksi eväitä. Ilmeisesti väsy iski."

Ensikertalaiset suoriutuivat kaiken kaikkiaan ottelussa hyvin eivätkä todellakaan olleet syypäitä tappioon. Lopun sekoilussa näppinsä pelissä oli vain ja ainoastaan vanhoilla tutuilla naamoilla. Virhearvioita sattui lähes jokaiselle eikä yksittäisiä syyllisiä tässä joukueessa etsitä.

"Voittaja ei koskaan luovuta ja luovuttaja ei koskaan voita! UIFK:n tulevaisuus tässä sarjassa on kirkas, ja tämä tappio jääköön tilastosellaiseksi!" Pekka Seeskorpi paketoi tilanteen.

Ottelun jälkeen joitain UIFK:n pelaajia nähtiin tutustumassa Haukiputaan kuhisevaan alkuillan elämään. Tutustuminen jäi tietysti vain pintapuoliseksi, sillä keskittyminen ja harjoittelu on jo suunnattu kohti ensi lauantaita 12.11. Kyseessä on UIFK:n ensimmäinen kotiottelu, joka pelataan Myllyojan koululla kello 15.30 alkaen Länsipuisto Basketia (Kokkola) vastaan. Siihen asti pelaajat keittävät joka ilta teen ja maustavat sen herkullisella Hietasaaren lähihunajalla.

Kokoonpano:

1 Kalle Pentti (2-3)
4 Petri Jalava* (5)
5 Teemu Ryhänen (2)
6 Markus Jokikokko* (3-5)
7 Heikki Dubatscheff* (5)
8 Pasi Vartiainen (2)
9 Antti Maaninka* (1)
10 Veli-Matti Hiekkataipale* (3)
11 Sauli Väisänen (3)
12 Niko Lehtinen (2)
14 Olli Siponen (4)
18 Pekka Seeskorpi (2)

* = aloituskokoonpanossa, suluissa pelipaikka