UIFK:n parhaat pisteissä: Maaninka 14, Vuorela 8,
Dubatscheff 8, Hiekkataipale 6, Vartiainen 6
Ilman ykkössentteriään Petri Jalavaa pelannut UIFK ei
kyennyt toisessa kotiottelussaan toistamaan edellisen lauantain lupauksia
herättävää esitystä, vaan oli ilmeisesti kuluttanut fyysisen ja/tai henkisen energiansa
viikonlopun kovatempoisessa ottelussa. Tiistain ottelu Tönkköjä vastaan oli
tuon pelin täydellinen vastakohta. Tönkköjen paikkapuolustus oli tiedossa,
mutta siltikään sitä vastaan ei osattu pelata alusta asti. Harhasyöttöjen
sävyttämä laiska peli sai jopa joukkueen suurimman fanin poistumaan lehtereiltä
hyvissä ajoin ennen ottelun päättymistä, ja se kertoo jo paljon se. Vasta
kolmannella jaksolla nähtiin taas viitteitä siitä energisestä ja
aggressiivisesta UIFK:sta, joka voidaan parhaimmillaan kentällä nähdä.
"Alussa lähdettiin kaverin kävelytempoon mukaan.
Huolimattomuutta helpoissa syötöissä. Lisää huolellisuutta perusasioihin ja
rohkeutta heittopaikoissa, luotetaan omaan tekemiseen. Nyt treenataan ja ollaan
valmiimpia seuraavalla kerralla", tulokaskauttaan pelaava, aina niin
analyyttinen Teemu Ryhänen briljantista tiivisti.
Täysin ilman kulissien takaista dramatiikkaa ei mennyt
tämäkään kotiottelu. Peluutuksesta jälleen vastannut Olli Siponen nimittäin
katosi kuin helium Vatnajökullille heti ottelun jälkeen eikä saapunut lainkaan
lehdistötilaisuuteen. Tämä puolestaan käynnisti aikamoiset mittasuhteet lopulta
saavuttaneen huhumyllyn lehdistössä, sillä onhan UIFK aloittanut voittojen
puolesta kauden hiukan nihkeästi, kun neljästä pelistä on plakkarissa vasta
yksi voitto. Viimein joku yliopiston käyneistä toimittajista tavoitti Siposen
jollain puhelimella jostain paikasta ja häneltä saatiin edes jonkinlainen
lausunto:
"Pisteellä hävittiin (tulos väärin, toim. huom.). Otin
aikalisän viisi sekuntia ennen loppua. Pallo oli meillä ja saatiin aloitus
Tönkköjen päätyyn. Ohjeistin pelaajia, että ette sitten perkele heitä ohi.
Mutta ei. Eipä kannata coachia kuunnella."
Toisaalta, kaikki tappiot ovat olleet niukkoja ja UIFK on
pystynyt haastamaan myös kärkipään joukkueet hyvin. Joka tapauksessa on
mielenkiintoista seurata, missä vaiheessa seurajohdon selkäranka antaa myöten,
jos voittoja ei ala tipahdella laariin. Mediatoimistolle on saapunut lukuisia
sähkeitä yön aikana ja niiden perusteella joukkueen kannatus on vankkaa ympäri
Suomen. Ihmiset myötäelävät voimakkaasti joukkueen rinnalla. Ohessa muutama
otos:
"Karmeaa. Ihan kamalaa. Jaksamista kaikille, olette
ajatuksissani. Tästä on pakko nousta jotenkin..." (etäkannattaja
Lappeenrannasta)
"Ja minä kun olin valmistautunut avaamaan huurteisen.
Nyt pitää avata ranteet. Kuka on sanonut, että mikä ei tapa se vahvistaa?"
(mummo Keski-Suomesta)
Nyt joukkueella on reilu viikko aikaa punoa uusia juonia ja
ennen kaikkea mennä hiukan itseensä. Myös fyysisen valmistautumisen on syytä
olla priimaa, sillä tauon jälkeen alkaa UIFK:n osalta härkäviikonloppu, kun
joukkue pelaa neljän päivän sisään kolme ottelua: 10.12 Länspuisto Basket (k),
11.12 Voitto (v), 13.12 Ylivieskan Kuula (k). Kotiottelu Kokkolan Länsipuistoa
vastaan alkaa Myllyojalla kello 15.
Seurajohto on luottavainen siihen, että voittoputki aukeaa. Voi olla, että penkkikoutsilla on jatkossa käytettävissä loppuhetkille käsi, joka ei vapise tiukoissakaan paikoissa tai ainakin käsi, joka syöttää pallon varmaan paikkaan.
VastaaPoista