SYYSKAUDEN PÄÄTÖS: OHIHEITTOTALKOOT JA KAKSI JATKOAIKAA

UIFK - Ylivieskan Kuula 61-58 ja. (12-14, 13-15, 4-8, 15-7, 6-6, 11-8)

UIFK:n pisterikkaimmat: Vuorela 17, Maaninka 14, Vartiainen 9

Ottelusiirron vuoksi vasta eilen tiistaina pelattu UIFK:n ja Kuulan välinen kamppailu ei jättänyt ketään kylmäksi. Peli arkistoidaan mappiin nimeltä klassikko. Muuten varsin hyvällä preesensillä pelanneet sinivalkoiset tekivät illasta itselleen vaikean lukuisilla ohiheitoilla, joita nähtiin viljalti jopa korin alta. Kun heitto takkusi, alkoi se viimein näkyä väkinäisyytenä koko hyökkäyspelaamisessa. Joukkue kuitenkin osoitti henkisen vahvuutensa ja pisti viimeisellä neljänneksellä tuulemaan pelaten itselleen näin lisäaikaa. Jatkoajalla UIFK olikin jo kuskin paikalla, mutta Kuulakaan ei ollut aikonut myydä nahkaansa halvalla. Ratkaisun avaimet olivat jo putoamassa nahkatakin rintataskuun, mutta muun muassa yksi huonosti pelattu sivurajatilanne kasasi koksia vastustajan polttouuniin. Tässä vaiheessa myös valmentaja Juha Karjalainen menetti hiukan itsehillintäänsä, mutta hänen puolustukseen voidaan sanoa, että henkeen ja terveyteen kohdistuvat uhkailut koskettivat vain häntä itseään, eivät pelaajia.

Yllä mainitun surullisen sivurajaheiton lähtötilanne (lopputuloksesta ei onneksi ole kuvamateriaalia).

Tuttujen pistenikkareiden Vuorelan ja Maaningan lisäksi esiin on nostettava penkiltä ratkaisijan saappaisiin hypännyt Pasi Vartiainen. Myös kännykkäkameransa kanssa vaihtopenkillä heilunut Vartiainen löysi jatkoajalla todellisen tehovaihteen pussittamalla seitsemän pistettä (muu joukkue 10 pistettä). Lisäksi Vartiainen kunnostautui puolustuspäässä vartioidessaan vastustajan parasta pelaajaa vuorotellen Markus Jokikokon kanssa. Yksi voiton avaimista olikin pakkipäässä, kun UIFK vaihtoi kesken pelin harvemmin nähtyyn miespuolustukseen, mikä tuottikin tulosta varsinkin puoliajan jälkeen.

Edellisen viikon kahvipöytäkeskusteluissa kuiskittiin, että ottelun jälkeen jaettaisiin mahdollisesti UIFK:n sisäinen syyskauden paras pelaaja -palkinto. Kenties juuri tämä oli syynä heiton takelteluun, sillä pelaajat olivat silmin nähden jännittyneitä alitajunnan tasolla. Kuin ironisena pisteenä kokovartalokipsi I:n päällä, seurajohto ei hiiskunut koko palkinnosta mitään ottelun jälkeen! Ehkäpä heikko esitys heitto-osastolla sai johdon piilottamaan palkinnon takaisin salaperäiseen laukkuunsa, jota ei toivottavasti löydetä Joulun pyhinä esimerkiksi Kaukovainion Teboililta.

Kapteeni Antti Maainnka nautti voitosta parrasvaloissa kylmän viileästi vastustajan sulatellessa tilannetta taustalla. Maaninka on myös mediaosaston epävirallinen valinta syyskauden parhaaksi pelaajaksi.

Joka tapauksessa, vuoristoratamaisten tunteiden ja tapahtumien jälkeen kaikki päättyi siis hyvin ja voittosarakkeeseen saatiin yksi rasti lisää. UIFK on nyt pelannut puolet kaudestaan ja tulos on tässä vaiheessa vähintäänkin tyydyttävä, sillä sarake näyttää kolmea voittoa seitsemästä ottelusta. Se on tulokasjoukkueelle salonkikelpoinen suoritus. Lisäksi neljästä tappiosta kolme ovat olleet äärimmäisen tiukkoja. Ottelutuloksiin ja sarjataulukkoon voi tutustua lähemmin koripalloliiton sivuilla:

http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=93403&league_id=30403

UIFK:n seuraava ottelu pelataan 10.1, jolloin vieraaksi Professorintielle saapuu Haukiputaan Veikot.

"Mä pääsen polvilleni!" Ettäkö UIFK:ssa olisi pelaaja, joka vielä pääsisi polvilleen. Ja vielä pelin jälkeen! Vuorela todisti notkeutensa muiden ihmetellessä. Seeskorpikin yrittää, mutta ei aivan pääse.

UIFK:LLE VAKUUTTAVA VOITTO VOITOSTA

Voitto - UIFK 38-62 (8-14, 11-13, 6-17, 13-18)

UIFK:n rohmut: Vuorela 17, Dubatscheff 12, Maaninka 8, Jalava 8

Tätä pelaajat, kannattajat, sponsorit ja muut sidosryhmät ovat odottaneet. UIFK:a ei ole hyvistä esityksistä huolimatta hemmoteltu liikaa voitoilla, mutta tänään kylmän sunnuntai-iltapäivän tähdet olivat oikeassa asennossa. UIFK oli askeleen edellä vastustajaansa alusta lähtien ja ohjasi laivansa näyttävästi ohi karikoiden satamaan asti.

Menestyksen takana oli samoja asioita kuin aikaisemmissakin otteluissa. Petri Jalava on osoittautumassa elintärkeäksi pelaajaksi levypallo-osastolla, sillä muilla pelaajilla oli jatkuvia vaikeuksia kookkaiden vastustajien kanssa. Hyökkäyspäässä Heikki "Hunajakäsi" Dubatscheffin hyppyheitto aiheutti makeaa tuhoa ensimmäisellä puoliajalla.

Heikki "Iso-D" Dubatscheff (7) leipäheitossaan kyntämässä tuhoa. Vieressä menoa ihmettelevät Petri Jalava (8) ja tapansa mukaan tilanteen ulkopuolella surffaileva Markus Jokikokko (6).

Toinen merkittävä ase hyökkäyspäässä oli Mikko Vuorela, jonka ranne oli saatu kalibroitua edellisillan kermaliköörikuurilla oikeisiin koordinaatteihin. Yksi kolmosista oli erityisen näyttävä, kun Vuorela heitti ensimmäisen puoliajan viimeisellä sekunnilla kahden vastustajan estelyistä huolimatta kolmosen hyökkäysalueen kulmasta. Myös varjoaan nopeampi Kalle Pentti pussitti komean kolmosen ottelun lopussa.

Tietysti myös tälläkin kertaa valmennuspuolella nähtiin vähintäänkin mielenkiintoinen episodi. Ottelun pöytäkirjan mukaan Juha Karjalainen jatkoi päävalmentajana Olli Siposen avustaessa. Kuitenkin pelin käynnistyessä Siponen istuikin lehtereillä yleisön seassa ja pyrki sieltä käsin toistuvasti vaikuttamaan niin peluutukseen kuin taktisiin valintoihin. Kaikki tämä tietysti enteilee valtataistelua penkin takana ja toivottavaa olisi, ettei se häiritsisi pelaajien keskittymistä. Faktaa on kuitenkin se, että tämän kauden molemmissa voitto-ottelussa nimen omaan Karjalainen on heilutellut tahtipuikkoa.

UIFK:n syyskausi päättyy tiistaina 13.12 Professorintien kampuksella, kun vieraaksi matkaa Ylivieskan ylpeys Kuula. Ottelu käynnistyy noin kello 18.

UIFK:n puolustus toimi tänäänkin mainiosti. Pekka Seeskorpi näyttää esimerkkiä, miten pallollista pitää häiritä.

Kuvat: Pasi "Linssi" Vartiainen (myös kentän puolella esiintynyt ja neljä pistettä tykittänyt)

ALAVIREINEN LAUANTAI-ILTAPÄIVÄ

UIFK - Länsipuisto Basket 45-74 (12-19, 17-11, 11-18, 5-26)

UIFK:n parhaat pisteissä: Maaninka 15, Jokikokko 11, Dubatscheff 7, Väisänen 5

Jo ennen ottelua alkoi huonoja uutisia tipahdella joka puolelta:

"Kroppa kertoo, että nyt ei pelata. Jos rasvaus paranee, niin ilmaannun pelaamaan myöhemmissä otteluissa", kuului joukkueen selkärankapelaajiin kuuluvan Veli-Matti Hiekkataipaleen lyhyt lohduton kommentti.

"Nyt putosi pohja! Heinäpään kotkaa ei korvaa kukaan", tunnetusti Heinäpään värisissä laseissaan aina kotiinpäin vetävä Niko Lehtinen jo hätääntyi.

Eikä tästä mennyt montaakaan tuntia, kun joukkueen lääkäreiltä jysähti uusi pommi. Myös Lehtinen itse siirrettiin loukkaantuneiden kirjoihin alaraajavamman vuoksi. Vielä ei ole varmaa liittyvätkö Heinäpään tehoduon poissaolot jotenkin toisiinsa, vai onko kyse pelkästä sattumasta. Ilmeisesti he ovat ainakin käyttäneet saman fysioterapeutin palveluja palautumiseen rankassa otteluruuhkassa. Kyseinen henkilö on entinen jääkiekkoilija, eikä välttämättä ole ymmärtänyt pelaajien herkkiä, nimen omaan koripalloon optimoituja lihaksistoja.

Itse ottelusta ei ihan hirvittävästi jäänyt jälkipolville tarinoita. UIFK aloitti ottelun hyvin, puolustus toimi kohtuullisesti ja hyökkäyksessä oli ideaa. Myös levypalloissa oltiin vahvoja Petri Jalavan ja Heikki Dubatscheffin johdolla. Puoliajalla eroa oli vierailijoiden hyväksi vain yksi piste ja viimeisen jakson alussakin kahdeksan pistettä. Neljännen jakson puolivälin tienoilla alkoi kuitenkin käydä selväksi, että voittoon asti rahkeet eivät riitä, joten loppu pelailtiin pois UIFK:n lepuuttaessa avauskokoonpanon miehiään ja Länsipuiston viimeistellessä helppoja koreja. Pieneksi lohdutukseksi voidaan todeta, että tämänkertainen vastustaja on sarjan paras joukkue, eikä tule häviämään yhtään peliä tässä sarjassa. Vaikkakin kabineteissa oli sopivasti asetettu kokkolalaisille samalle päivälle toinenkin ottelu, joten ONMKY kaikki saa vastaansa valmiiksi kypsytetyn paistin. Ilta näyttää kelpasiko.

UIFK:n pelinaikaisista valmennuskuvioista ollaan kohistu ja arvuuteltu kulisseissa. Olli Siponen oli tänään pitämässä luovaa taukoa ja vetovastuun otti Juha Karjalainen. Homma hoitui hienosti, syy tappioon ei ollut taaskaan valmentajassa, vaan pelaajien huonossa kuullun ymmärtämisessä. Karjalainen meni jopa niin pitkälle, että tuli itsekin kentälle ja yritti herätellä omiaan esittämällä vakuuttavan Vesa-Matti Loiri -imitaationsa: selälleen kaatumisen taaksepäin juoksussa. Itse asiassa Karjalaisen tempussa oli enemmän ilmaa kuin itse Loirilla.

UIFK:n härkäviikonloppu jatkuu jo huomenna sunnuntaina, kun se kohtaa Myllyojan koululla Liikuntakeskus Voiton joukkueen alkaen kello 15.30.