SYYSKAUDEN PÄÄTÖS: OHIHEITTOTALKOOT JA KAKSI JATKOAIKAA

UIFK - Ylivieskan Kuula 61-58 ja. (12-14, 13-15, 4-8, 15-7, 6-6, 11-8)

UIFK:n pisterikkaimmat: Vuorela 17, Maaninka 14, Vartiainen 9

Ottelusiirron vuoksi vasta eilen tiistaina pelattu UIFK:n ja Kuulan välinen kamppailu ei jättänyt ketään kylmäksi. Peli arkistoidaan mappiin nimeltä klassikko. Muuten varsin hyvällä preesensillä pelanneet sinivalkoiset tekivät illasta itselleen vaikean lukuisilla ohiheitoilla, joita nähtiin viljalti jopa korin alta. Kun heitto takkusi, alkoi se viimein näkyä väkinäisyytenä koko hyökkäyspelaamisessa. Joukkue kuitenkin osoitti henkisen vahvuutensa ja pisti viimeisellä neljänneksellä tuulemaan pelaten itselleen näin lisäaikaa. Jatkoajalla UIFK olikin jo kuskin paikalla, mutta Kuulakaan ei ollut aikonut myydä nahkaansa halvalla. Ratkaisun avaimet olivat jo putoamassa nahkatakin rintataskuun, mutta muun muassa yksi huonosti pelattu sivurajatilanne kasasi koksia vastustajan polttouuniin. Tässä vaiheessa myös valmentaja Juha Karjalainen menetti hiukan itsehillintäänsä, mutta hänen puolustukseen voidaan sanoa, että henkeen ja terveyteen kohdistuvat uhkailut koskettivat vain häntä itseään, eivät pelaajia.

Yllä mainitun surullisen sivurajaheiton lähtötilanne (lopputuloksesta ei onneksi ole kuvamateriaalia).

Tuttujen pistenikkareiden Vuorelan ja Maaningan lisäksi esiin on nostettava penkiltä ratkaisijan saappaisiin hypännyt Pasi Vartiainen. Myös kännykkäkameransa kanssa vaihtopenkillä heilunut Vartiainen löysi jatkoajalla todellisen tehovaihteen pussittamalla seitsemän pistettä (muu joukkue 10 pistettä). Lisäksi Vartiainen kunnostautui puolustuspäässä vartioidessaan vastustajan parasta pelaajaa vuorotellen Markus Jokikokon kanssa. Yksi voiton avaimista olikin pakkipäässä, kun UIFK vaihtoi kesken pelin harvemmin nähtyyn miespuolustukseen, mikä tuottikin tulosta varsinkin puoliajan jälkeen.

Edellisen viikon kahvipöytäkeskusteluissa kuiskittiin, että ottelun jälkeen jaettaisiin mahdollisesti UIFK:n sisäinen syyskauden paras pelaaja -palkinto. Kenties juuri tämä oli syynä heiton takelteluun, sillä pelaajat olivat silmin nähden jännittyneitä alitajunnan tasolla. Kuin ironisena pisteenä kokovartalokipsi I:n päällä, seurajohto ei hiiskunut koko palkinnosta mitään ottelun jälkeen! Ehkäpä heikko esitys heitto-osastolla sai johdon piilottamaan palkinnon takaisin salaperäiseen laukkuunsa, jota ei toivottavasti löydetä Joulun pyhinä esimerkiksi Kaukovainion Teboililta.

Kapteeni Antti Maainnka nautti voitosta parrasvaloissa kylmän viileästi vastustajan sulatellessa tilannetta taustalla. Maaninka on myös mediaosaston epävirallinen valinta syyskauden parhaaksi pelaajaksi.

Joka tapauksessa, vuoristoratamaisten tunteiden ja tapahtumien jälkeen kaikki päättyi siis hyvin ja voittosarakkeeseen saatiin yksi rasti lisää. UIFK on nyt pelannut puolet kaudestaan ja tulos on tässä vaiheessa vähintäänkin tyydyttävä, sillä sarake näyttää kolmea voittoa seitsemästä ottelusta. Se on tulokasjoukkueelle salonkikelpoinen suoritus. Lisäksi neljästä tappiosta kolme ovat olleet äärimmäisen tiukkoja. Ottelutuloksiin ja sarjataulukkoon voi tutustua lähemmin koripalloliiton sivuilla:

http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=93403&league_id=30403

UIFK:n seuraava ottelu pelataan 10.1, jolloin vieraaksi Professorintielle saapuu Haukiputaan Veikot.

"Mä pääsen polvilleni!" Ettäkö UIFK:ssa olisi pelaaja, joka vielä pääsisi polvilleen. Ja vielä pelin jälkeen! Vuorela todisti notkeutensa muiden ihmetellessä. Seeskorpikin yrittää, mutta ei aivan pääse.