SEESKORVEN APINA PAKENI TAKAISIN VIIDAKKOON

IFK Uleåborg – Ylivieskan Kuula 87-77 (47-35)

Kahden viimeisen ottelun perusteella UIFK:lla on vain yksi ongelma, eikä se ole voittaminen. Hyökkääminenkään se ei ole, sillä sinivalkoiset parantelivat omaa piste-ennätystään toista kertaa peräjälkeen. Harmaita partakarvoja aiheuttaa tällä hetkellä ainoastaan puolustus, joka ei ole toiminut toivotulla tavalla. Voisi sanoa, että on synti murehtia voiton hetkellä, mutta toisaalta, henkilöt seurassa etsivät aina keinoja kehittää itseään ja joukkuetta. Joulutauko tuleekin kreivin aikaan, joten joukkue voi vetäytyä mietiskelemään tarkemmin puolustuspelin saloja.

Pikaisimmat ehdottivat ottelun jälkeen, että joukkueen valmennustiimiä vahvistettaisiin ”defence coachilla”, jotta koripallonero Juha Karjalainen voisi keskittyä täysillä kokonaisuuteen. Karjalainen itse kuitenkin torppasi ehdotuksen siltä seisomalta pilke silmäkulmassaan ja virne suupielessään glögilasin takaa:

”Jokainen voi ihan itse opetella puolustuksen perusasiat. Sijoittuminen ja erityisesti jalkojen liikuttaminen rivakammin. Ensimmäinen harjoite: katso Urheiluruutu puolustusasennossa siten, että kantapäät eivät osu lattiaan ohjelman aikana.”

Seuraavaksi toimittajat nappasivat pitkästä aikaa peliasun ylleen pukeneen Pekka Seeskorven tenttiin ja kysyivät hänen mietteitään Karjalaisen tarjoamasta treeniohjelmasta:

”Tuo arki-iltojen viisiminuuttinenkin on kova, viikonlopun Urheiluruudusta puhumattakaan.”

Toimittajat jättivät häpeällisesti huomiotta sen tosiseikan, että pitkästä pelaamattomuudesta huolimatta Seeskorpi liikkui kentällä kuin nuori varsa. Hän upotti myös ensimmäisen korinsa puoleentoista vuoteen! Apina joutui luovuttamaan ja loikkamaan pois lämpimästä selästä Myllyojan kylmälle ja kovalle betonille. Ja itse korihan oli mitä kaunein NBA-etäisyyden kolmonen.

Ottelun palkintoraati antoi kaikki tähtensä ja kimalteensa Andrew Conlinille. Myös kommentit olivat tällä kertaa ”Andyn” omalla äidinkielellä:

”MVP today was Andrew! Simply magnificent”

“Vote for Andy. No mistakes!”

“We love Andy the basketball player. The package is so beautiful, I wanna cry.”

Hieman homoseksuaalisilta kalskahtaviin (ei sillä, etteikö UIFK hyväksyisi tämänkin seksuaalisuuden muodon) kommentteihin on silti helppo yhtyä. Varsinkin lopussa Conlinin pelinäkemys (basketball IQ), asenne (attitude) ja puolustus (defence) olivat silkkaa rautaa (iron).

Molemmista joukkueista löytyi pelaajia, jotka olivat ongelmissa tuomarilinjan kanssa. Näin tarkkaa linjaa ei ole vielä kertaakaan ollut. Esimerkiksi UIFK:n blogia viime kerralla tarkkaan lukenut Petri Jalava pysyi tällä kertaa ihailtavan tyynenä, vaikka hänet passitettiin tuomarien toimesta lopulta suihkuun asti. Myös Antti Maaninkaa jouduttiin penkittämään neljän virheen vuoksi. Antti kuitenkin pelasi ottelun lopun ja vältti ulosajon.

Ottelun järjestelyt toimivat jälleen mainiosti. Yksi toimitsijoista ei päässyt paikalle, mutta onneksi ainakin Haukiputaan hiihtoladut saavat sen edestä kuritusta. Myöskään pelaajien henkilökohtaisia pistemääriä emme voi kertoa johtuen kirjurin innovatiivisista ratkaisuista ja siitä seuranneesta hienon hienosta epäluotettavuudesta. Sanotaan nyt vaikka näin, että Korhosen Marko teki paljon.

UIFK vetäytyy siis lyhyelle tauolle. Pelit jatkuvat kuitenkin osalla pelaajista ikämiesten Pohjois-Suomen mestaruuskisoissa Oulussa (6.-7.1), joissa UIFK:lla on mukana kaksi joukkuetta 35-vuotiaiden ja 45-vuotiaiden sarjassa.

Vuoden viimeisen ottelun kokoonpano:

5 Antti Merihaara

6 Andrew Conlin

7 Sauli Väisänen

8 Markus Jokikokko

9 Antti Maaninka (c)

11 Marko Korhonen

12 Alex Jämsén

13 Petri Jalava

81 Pekka Seeskorpi

valmentaja: Juha Karjalainen

Pohjoinen aluesarja:

http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=97631&league_id=30403#mbt:2-500$t&0=7

UIFK HALPAMAISTEN HYÖKKÄYSTEN KOHTEENA

Voitto - IFK Uleåborg 69-81 (41-34)

Viime viikolla "kärmeskielet" alkoivat kuiskia mahdollisesta valmentajanvaihdosta Pekka Seeskorven tuuratessa Juha Karjalaista. Viimeistään nyt tuo huhumylly vajosi Oulu-jokeen savisen rantatörmän mukana. Karjalainen saapui paikalle puvuntakissa ja kultaisessa solmioneulassa. Hän myös istui pelin aikana korkeammalla tuolilla kuin pelaajat osoittaakseen asemansa.

"Jos tulee tappio, niin Seeskorpi saa valmentaa loppukauden", Karjalainen uhkui piikkejä lehtereillä nöyristeleville toimittajille.

Selvästikään myyrät eivät olleet kuitenkaan alistuneet, sillä keinovalikoimasta alkoi löytyä tikareita jo aamupäivällä tunteja ennen ottelua. Krapulakaljojen ääressä alettiin kuiskia, että Marko Korhonen pelaisi vastustaja Voiton violeteissa väreissä. Kuinka naurettavaa! Korhonen oli muka jättänyt syöttämättä harjoituksissa tietylle pelaajalle ja hänet olisi tämän vuoksi kaupattu naapuriin. Huhun liikkeelle laittaneet pahat henget antoivat Korhoselle jopa tittelin MVP (Most Vittumaisin Player).

Huhut tietysti tavoittivat myös savuisessa kellarissa blogia pitävän allekirjoittaneen, joka tiesi koko ajan tämänkin hyökkäyksen olevan pelkkä epätoivoinen yritys mustamaalata hyvään vireeseen äitynyttä joukkuetta. Yrittäessäni tällä kertaa puhdistaa ilman (pyytämällä että haaskalinnut odottaisivat ottelun viralliset kokoonpanot ennen ylireagoimista) sain päälleni ryöpyn perättömiä syytöksiä, jotka olivat selvästi vain odottamassa kikkavarastossa sekaantumistani asiaan. Väitteiden mukaan olisin muka saanut rahaa siitä, että kumoaisin julkisesti jokaisen negatiivisen asian joukkueen ympäriltä. Minua syytettiin jopa vapaan tiedonvälityksen estämisestä ja propagandasta.

Sanon tämän tässä vain yhden ja ainoan kerran. Taistelen vain, koska rakastan tätä seuraa.

Tunnelma käytävillä ja kammioissa kävi ottelun alla niin kuumana, että järjestyksestä vastaavat olivat jo lisäämässä turvatoimia. Jopa tyhjille katsomoille pelaamista väläyteltiin, mikä tietysti olisi aiheuttanut tyytyväisiä hymähdyksiä viinalta lemahtavien toimittajien keskuudessa. Karuselli rauhoittui vasta joukkueenjohdon ärähdettyä ja ilmoitettua joukkueelle tapaamisajan Karjasillan koululle. Pahat hengetkin ymmärsivät taas vetäytyä noloina koloihinsa ja suunnittelemaan uutisankkatarhan perustamista.

Kuin ihmeen kaupalla itse ottelu pääsi alkamaan ajallaan. Jos viime ottelussa UIFK:n meno oli rauhallista laskettelua alusta loppuun, tuli tämänkertaisesta koitoksesta sarjajumboa vastaan Via Dolorosa. Syynä tähän oli puolustus, joka vuoti kuin pelikassiin auki unohtunut juomapullo. Viime ottelussa onnistunut pelitapa ei Voittoa vastaan toiminut, sillä "violetit" pelasivat vahvaa skriinipeliä ja heitot upposivat kolmannelle jaksolle saakka murhaavasti. Hienosäätö puoliajalla alkoi kääntää kelkkaa, joskin hitaasti. Syyt laiskalle puolustukselle alkoivat löytää päivänvaloon ottelun jälkeen.

"Jos olisin tiennyt, että joukkueessa oli ainakin kaksi Kankkusta, olisin heittänyt kivellä. No otetaan yksi sen kunniaksi, että en heittänyt", valmentaja Karjalainen kommentoi lehdistötilaisuudessa.

Kuten sanottu, ottelu alkoi sujua UIFK:n rytmiin kolmannella jaksolla. Neljäs meni sinivalkoisten nimiin jo selvästi 9-20. Kotijoukkue Voitolla oli suuria ongelmia sopeutua tuomarilinjaan. Siinä missä UIFK sai vain seitsemän virhettä koko ottelun aikana, Voitto keräsi niitä 24. Luku on varmasti suurin, mitä UIFK:n otteluissa on kerätty. Vanhat pöytäkirjat kyllä löytyvät alalaatikosta viskipullon, revolverin ja luotilaatikon vierestä, mutta ei jaksaisi millään kumartua ottamaan niitä tarkistaakseen. Joka tapauksessa pelaajien suut kävivät jatkuvasti tuomarien suuntaan, jotka pysyivät ihailtavan rauhallisina. Kuin ihmeen kaupalla teknisiltä virheiltä vältyttiin. UIFKilaiset säilyttivät pääosin tyyneytensä, pois lukien tietenkin sentteri Petri Jalavan (9 pistettä), jolla keittää lähes aina. Toisaalta Jalava jakeli postitoimistostaan maukkaita syöttöjä, joista pääsivät nautiskelemaan muun muassa Korhonen (23 pistettä) ja Markus Jokikokko (17 pistettä). Korhonen nousi esiin varsinkin kolmannella jaksolla UIFK:n aloittaessa kirinsä, kun taas Jokikokko pussitti suurimman osan pisteistään neljännellä jaksolla.

Voiton jälkeen katsomosta vaadittiin punaista mattoa valmentaja Juha Karjalaiselle

Ennen vuodenvaihdetta UIFK pelaa vielä yhden ottelun. Vastassa on Ylivieskan Kuula, jonka kanssa tahkottiin viime kaudella molemmissa oteluissa jatkoaikaa, toisella kerralla jopa kaksi kappaletta. Pelipäivä on auki, sillä 9.12 merkattu ottelu saattaa siirtyä. Tilannetta voi seurata koripalloliiton sivuilta:

http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=97631&league_id=30403#mbt:2-500$t&0=7

Ottelusta henkilökohtaisista syistä poissa ollut Alex Jämsén verryttelee sunnuntain harjoituksissa: