Viime viikolla "kärmeskielet" alkoivat kuiskia
mahdollisesta valmentajanvaihdosta Pekka Seeskorven tuuratessa Juha Karjalaista.
Viimeistään nyt tuo huhumylly vajosi Oulu-jokeen savisen rantatörmän mukana. Karjalainen
saapui paikalle puvuntakissa ja kultaisessa solmioneulassa. Hän myös istui
pelin aikana korkeammalla tuolilla kuin pelaajat osoittaakseen asemansa.
"Jos tulee tappio, niin Seeskorpi saa valmentaa
loppukauden", Karjalainen uhkui piikkejä lehtereillä nöyristeleville
toimittajille.
Selvästikään myyrät eivät olleet kuitenkaan alistuneet,
sillä keinovalikoimasta alkoi löytyä tikareita jo aamupäivällä tunteja ennen
ottelua. Krapulakaljojen ääressä alettiin kuiskia, että Marko Korhonen pelaisi
vastustaja Voiton violeteissa väreissä. Kuinka naurettavaa! Korhonen oli muka
jättänyt syöttämättä harjoituksissa tietylle pelaajalle ja hänet olisi tämän
vuoksi kaupattu naapuriin. Huhun liikkeelle laittaneet pahat henget antoivat
Korhoselle jopa tittelin MVP (Most Vittumaisin Player).
Huhut tietysti tavoittivat myös savuisessa kellarissa blogia
pitävän allekirjoittaneen, joka tiesi koko ajan tämänkin hyökkäyksen
olevan pelkkä epätoivoinen yritys mustamaalata hyvään vireeseen äitynyttä
joukkuetta. Yrittäessäni tällä kertaa puhdistaa ilman (pyytämällä
että haaskalinnut odottaisivat ottelun viralliset kokoonpanot ennen
ylireagoimista) sain päälleni ryöpyn perättömiä syytöksiä, jotka olivat selvästi vain odottamassa kikkavarastossa sekaantumistani asiaan. Väitteiden
mukaan olisin muka saanut rahaa siitä, että kumoaisin julkisesti jokaisen
negatiivisen asian joukkueen ympäriltä. Minua syytettiin jopa vapaan
tiedonvälityksen estämisestä ja propagandasta.
Sanon tämän tässä vain yhden ja ainoan kerran. Taistelen vain,
koska rakastan tätä seuraa.
Tunnelma käytävillä ja kammioissa kävi ottelun alla niin
kuumana, että järjestyksestä vastaavat olivat jo lisäämässä turvatoimia. Jopa
tyhjille katsomoille pelaamista väläyteltiin, mikä tietysti olisi aiheuttanut tyytyväisiä
hymähdyksiä viinalta lemahtavien toimittajien keskuudessa. Karuselli rauhoittui vasta
joukkueenjohdon ärähdettyä ja ilmoitettua joukkueelle tapaamisajan Karjasillan
koululle. Pahat hengetkin ymmärsivät taas vetäytyä noloina koloihinsa ja
suunnittelemaan uutisankkatarhan perustamista.
Kuin ihmeen kaupalla itse ottelu pääsi alkamaan ajallaan.
Jos viime ottelussa UIFK:n meno oli rauhallista laskettelua alusta loppuun,
tuli tämänkertaisesta koitoksesta sarjajumboa vastaan Via Dolorosa. Syynä tähän oli puolustus, joka vuoti kuin pelikassiin auki
unohtunut juomapullo. Viime ottelussa onnistunut pelitapa ei Voittoa vastaan
toiminut, sillä "violetit" pelasivat vahvaa skriinipeliä ja heitot upposivat
kolmannelle jaksolle saakka murhaavasti. Hienosäätö puoliajalla alkoi kääntää
kelkkaa, joskin hitaasti. Syyt laiskalle puolustukselle alkoivat löytää
päivänvaloon ottelun jälkeen.
"Jos olisin tiennyt, että joukkueessa oli ainakin kaksi Kankkusta, olisin heittänyt kivellä. No otetaan yksi sen kunniaksi, että en heittänyt", valmentaja Karjalainen kommentoi lehdistötilaisuudessa.
Kuten sanottu, ottelu alkoi sujua UIFK:n rytmiin kolmannella
jaksolla. Neljäs meni sinivalkoisten nimiin jo selvästi 9-20. Kotijoukkue Voitolla
oli suuria ongelmia sopeutua tuomarilinjaan. Siinä missä UIFK sai vain
seitsemän virhettä koko ottelun aikana, Voitto keräsi niitä 24. Luku on
varmasti suurin, mitä UIFK:n otteluissa on kerätty. Vanhat pöytäkirjat kyllä
löytyvät alalaatikosta viskipullon, revolverin ja luotilaatikon vierestä, mutta
ei jaksaisi millään kumartua ottamaan niitä tarkistaakseen. Joka tapauksessa
pelaajien suut kävivät jatkuvasti tuomarien suuntaan, jotka pysyivät ihailtavan
rauhallisina. Kuin ihmeen kaupalla teknisiltä virheiltä vältyttiin. UIFKilaiset säilyttivät pääosin tyyneytensä, pois lukien tietenkin sentteri Petri Jalavan (9
pistettä), jolla keittää lähes aina. Toisaalta Jalava jakeli postitoimistostaan
maukkaita syöttöjä, joista pääsivät nautiskelemaan muun muassa Korhonen (23
pistettä) ja Markus Jokikokko (17 pistettä). Korhonen nousi esiin varsinkin
kolmannella jaksolla UIFK:n aloittaessa kirinsä, kun taas Jokikokko pussitti suurimman
osan pisteistään neljännellä jaksolla.
Voiton jälkeen katsomosta vaadittiin punaista mattoa valmentaja Juha Karjalaiselle |
Ennen vuodenvaihdetta UIFK pelaa vielä yhden ottelun.
Vastassa on Ylivieskan Kuula, jonka kanssa tahkottiin viime kaudella molemmissa
oteluissa jatkoaikaa, toisella kerralla jopa kaksi kappaletta. Pelipäivä on
auki, sillä 9.12 merkattu ottelu saattaa siirtyä. Tilannetta voi seurata
koripalloliiton sivuilta:
http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=97631&league_id=30403#mbt:2-500$t&0=7
Ottelusta henkilökohtaisista syistä poissa ollut Alex Jämsén verryttelee sunnuntain harjoituksissa:
Ottelusta henkilökohtaisista syistä poissa ollut Alex Jämsén verryttelee sunnuntain harjoituksissa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti