sunnuntai 3. joulukuuta 2017

UIFK HALPAMAISTEN HYÖKKÄYSTEN KOHTEENA

Voitto - IFK Uleåborg 69-81 (41-34)

Viime viikolla "kärmeskielet" alkoivat kuiskia mahdollisesta valmentajanvaihdosta Pekka Seeskorven tuuratessa Juha Karjalaista. Viimeistään nyt tuo huhumylly vajosi Oulu-jokeen savisen rantatörmän mukana. Karjalainen saapui paikalle puvuntakissa ja kultaisessa solmioneulassa. Hän myös istui pelin aikana korkeammalla tuolilla kuin pelaajat osoittaakseen asemansa.

"Jos tulee tappio, niin Seeskorpi saa valmentaa loppukauden", Karjalainen uhkui piikkejä lehtereillä nöyristeleville toimittajille.

Selvästikään myyrät eivät olleet kuitenkaan alistuneet, sillä keinovalikoimasta alkoi löytyä tikareita jo aamupäivällä tunteja ennen ottelua. Krapulakaljojen ääressä alettiin kuiskia, että Marko Korhonen pelaisi vastustaja Voiton violeteissa väreissä. Kuinka naurettavaa! Korhonen oli muka jättänyt syöttämättä harjoituksissa tietylle pelaajalle ja hänet olisi tämän vuoksi kaupattu naapuriin. Huhun liikkeelle laittaneet pahat henget antoivat Korhoselle jopa tittelin MVP (Most Vittumaisin Player).

Huhut tietysti tavoittivat myös savuisessa kellarissa blogia pitävän allekirjoittaneen, joka tiesi koko ajan tämänkin hyökkäyksen olevan pelkkä epätoivoinen yritys mustamaalata hyvään vireeseen äitynyttä joukkuetta. Yrittäessäni tällä kertaa puhdistaa ilman (pyytämällä että haaskalinnut odottaisivat ottelun viralliset kokoonpanot ennen ylireagoimista) sain päälleni ryöpyn perättömiä syytöksiä, jotka olivat selvästi vain odottamassa kikkavarastossa sekaantumistani asiaan. Väitteiden mukaan olisin muka saanut rahaa siitä, että kumoaisin julkisesti jokaisen negatiivisen asian joukkueen ympäriltä. Minua syytettiin jopa vapaan tiedonvälityksen estämisestä ja propagandasta.

Sanon tämän tässä vain yhden ja ainoan kerran. Taistelen vain, koska rakastan tätä seuraa.

Tunnelma käytävillä ja kammioissa kävi ottelun alla niin kuumana, että järjestyksestä vastaavat olivat jo lisäämässä turvatoimia. Jopa tyhjille katsomoille pelaamista väläyteltiin, mikä tietysti olisi aiheuttanut tyytyväisiä hymähdyksiä viinalta lemahtavien toimittajien keskuudessa. Karuselli rauhoittui vasta joukkueenjohdon ärähdettyä ja ilmoitettua joukkueelle tapaamisajan Karjasillan koululle. Pahat hengetkin ymmärsivät taas vetäytyä noloina koloihinsa ja suunnittelemaan uutisankkatarhan perustamista.

Kuin ihmeen kaupalla itse ottelu pääsi alkamaan ajallaan. Jos viime ottelussa UIFK:n meno oli rauhallista laskettelua alusta loppuun, tuli tämänkertaisesta koitoksesta sarjajumboa vastaan Via Dolorosa. Syynä tähän oli puolustus, joka vuoti kuin pelikassiin auki unohtunut juomapullo. Viime ottelussa onnistunut pelitapa ei Voittoa vastaan toiminut, sillä "violetit" pelasivat vahvaa skriinipeliä ja heitot upposivat kolmannelle jaksolle saakka murhaavasti. Hienosäätö puoliajalla alkoi kääntää kelkkaa, joskin hitaasti. Syyt laiskalle puolustukselle alkoivat löytää päivänvaloon ottelun jälkeen.

"Jos olisin tiennyt, että joukkueessa oli ainakin kaksi Kankkusta, olisin heittänyt kivellä. No otetaan yksi sen kunniaksi, että en heittänyt", valmentaja Karjalainen kommentoi lehdistötilaisuudessa.

Kuten sanottu, ottelu alkoi sujua UIFK:n rytmiin kolmannella jaksolla. Neljäs meni sinivalkoisten nimiin jo selvästi 9-20. Kotijoukkue Voitolla oli suuria ongelmia sopeutua tuomarilinjaan. Siinä missä UIFK sai vain seitsemän virhettä koko ottelun aikana, Voitto keräsi niitä 24. Luku on varmasti suurin, mitä UIFK:n otteluissa on kerätty. Vanhat pöytäkirjat kyllä löytyvät alalaatikosta viskipullon, revolverin ja luotilaatikon vierestä, mutta ei jaksaisi millään kumartua ottamaan niitä tarkistaakseen. Joka tapauksessa pelaajien suut kävivät jatkuvasti tuomarien suuntaan, jotka pysyivät ihailtavan rauhallisina. Kuin ihmeen kaupalla teknisiltä virheiltä vältyttiin. UIFKilaiset säilyttivät pääosin tyyneytensä, pois lukien tietenkin sentteri Petri Jalavan (9 pistettä), jolla keittää lähes aina. Toisaalta Jalava jakeli postitoimistostaan maukkaita syöttöjä, joista pääsivät nautiskelemaan muun muassa Korhonen (23 pistettä) ja Markus Jokikokko (17 pistettä). Korhonen nousi esiin varsinkin kolmannella jaksolla UIFK:n aloittaessa kirinsä, kun taas Jokikokko pussitti suurimman osan pisteistään neljännellä jaksolla.

Voiton jälkeen katsomosta vaadittiin punaista mattoa valmentaja Juha Karjalaiselle

Ennen vuodenvaihdetta UIFK pelaa vielä yhden ottelun. Vastassa on Ylivieskan Kuula, jonka kanssa tahkottiin viime kaudella molemmissa oteluissa jatkoaikaa, toisella kerralla jopa kaksi kappaletta. Pelipäivä on auki, sillä 9.12 merkattu ottelu saattaa siirtyä. Tilannetta voi seurata koripalloliiton sivuilta:

http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=97631&league_id=30403#mbt:2-500$t&0=7

Ottelusta henkilökohtaisista syistä poissa ollut Alex Jämsén verryttelee sunnuntain harjoituksissa:



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti